lauantai 10. tammikuuta 2015

Prisma


 Mokomat porkkanat koituvat vielä turmiokseni.


Prisman vihannesosastolla tuli käytyä ja aika pitkälti tuli taas ostettua jokaista tuotetta, joka ei ollut muovissa. Oikeastaan vanhasta tottumuksesta harhailin ihan muissa aatoksissa ensin vihannesosaston ohi ja aloin ihmettelemään itsekin, että mihinköhän olen oikeastaan menossa, kun ei sen edempänä edes ole mitään mitä voisi ostaa. 

Paitsi kananmunia, hittooko niidenkin pitää olla piilossa, jossain vihon viimesessä nurkassa:

MUNAT KASSOILLE, KARKIT HIITEEN!

Tosiaan vihannekset. Helkkarin Pirsma ei myy normaaleja porkkanoita irtotavarana, kyllä perunaa on monta kuutiota, mutta ei porkkanaa. Luomuna saa kyllä, multaporkkanaa, mutta hintakin on vähän eri luokkaa. Ja sanokaa mitä sanotte, mutta minusta luomuporkkana ei ole niin hyvää. Ja kyllähän S-Marketissa tai Sokoksella on normiporkkanaa irtotavarana, Sokoksella, jopa pestynä, mutta ei tietenkään Prismassa. eikö vaikka voisi jättää jonkun niistä miljoonasta eri ruukku- tai niistä valmiiksi pussitetuista höttösalaateista pois ja myydä jotain kunnollista. 

Niin ja ne salaatit. Ajattelin tehdä salsaa itse ja mielessä kävi, että josko tekisi vaikka salaattiwrappeja. NO EI VITTU TEE. Joka helvetin salaatti on siinä saatanan rapisevassa paskamuovissa, jota ei saa repeemättä auki, ettei varmasti voi käyttää vaikka roskapussina, vaan se säkki on aivan varmasti turhaa jätettä siinä kohtaa, kun pääset siihen salaattiin käsiksi, jota on siinä pussissa suunnilleen saman verran, kuin sipsipusseissa on sisällä.


Ostin sitten siinä kiroilun keskellä kiusan vuoksi kaikennäkösiä vihanneksia. Muunmuassa semmosen afrikkalaisen perkeleen, joka tekee sen verta syanidia, että henki lähtee varmasti, kun sen syö. Kyseinen VIHAnnes (maniokki) on kuvassa tapettuna lautasella (keitettynä ja paistettuna: ei pärjännyt syanidillansa). Ihan hyvää oli voin kanssa, aika perunainen, hieman kuituisampi.

Noh ainakin Prismassa on niitä EU:n kieltämiä käyriä kurkkuja, jotka ei siksi kait ole muovitettu. Eivät taida mennä Närpiöläisen farmarin CE-merkitystä pakkauskoneesta läpi. Tosin niidenkin laatu on vähän sinnepäin, tuppaavat oleen vähän naheita, kai niillä on, joku diili pakkausmuovifirman kanssa, että saatte kelmunne halvemmalla, kun unohdatte ne järkevät kurkut hetkeks kellariin.

Ai niin, ostin vahingossa muovia. Löytyi sokeritonta ja lisäaineetonta maapähkinävoita lasipurkissa, mutta hiffasin vasta himassa, että siinä korkin päällä on semmonen saatanan muovisinetti. Nyt ei tiedä miten päin olis...

Niin ja: tuli käytyä pesuainehyllyllä katsomassa, että saako astianpesukoneainetta muovitta ja aika pahalta näyttää. Ainoa pulverina oleva oli muovipussissa ja ne tablettiversiot on kyllä pahvilootassa, mutta pakattu yksittäin muoviin. Pitää kai tutkia, mitä niissä yksilöissä käytetään, joissa on se tiskikoneessa sulava suojamuovi. Kai vähintään viisi särkeä heittää veivinsä, kun tiskikone huuhtelee.


torstai 8. tammikuuta 2015

Eihän se ongelmaton ole.

Tuli vaihteeksi päästyä töihin asti tänään, alkuviikko meni vapailla, pyhillä ja kipeenä. Töihin tein eilen eväät karjalanpaistista, jota oli tullut ennen joulua hamstrattua pakkaseen, kun puoleen hintaan sai. Vaikka ruoka hyvää olikin, niin jotenkin se liha ei oikein innostanut. Kaippa, kun on tullut oltua viikko aika pitkälti kasvis- ja kananmunalinjalla. Taitaa karjalanpaistipakettiin muutenkin olla tarkoin valikoitu lehmän pahimmat selkäpalat.

Töistä tullessa tuli poikettua Salessa, kun se matkalla kätevästi on, katsomassa, että saisiko sieltä jotain täydennystä jääkaappiin, jotta voisi pitkittää isommassa kaupassa käyntiä vielä. Lopputulos näkyy kuvassa. Tuossa on lähestulkoon kaikki, mitä sieltä muovitta saa. Vaihtoehtoisesti aurinkokuivatuntomaatin voi vaihtaa oliiviin ja kurpitsan tomaattiin – vähän säälittää, mutta ei voi ainakaan väittää ettei olisi vaihtoehtoja, onhan niitä kaikki neljä. 


Myönnettäköön, että kesäkurpitsaa sieltä menin hakemaan. Tomaattipurkki piti ostaa todisteeksi, ettei kesäkurpitsa ole ainoa tuote lähikaupassa, mikä ei ole muovissa. Hetken aikaa sai tosiaan sitä vihannestiskiä skannailla, että kurpitsan sieltä löysi laatikon pohjalta, kun naapurilaatikkojen muovipussit sen hyvin naamioi. Mutta kyllähän katse helposti sellaiseen raikkaan ja rapsakan näköiseen elintarvikemuoviin tarttu, eikä pilaannukkaan se ruokatarvike heti ja varmasti huuhtelee suolen, kun imasee kiinankaalin kitusiinsa pusseineen.

Pitää viikonloppuna tutkailla isommassa marketissa lisää mahtavaa valikoimaa, joka muovittomalle on tarjolla. Toki, jos omaisi yleisesti laajemman ruokavalion niin olisihan kaupassa, leipää, maitoa ja jotain jauhoja ja puuroa, mutta niissä sisältö on se jäte, ei se pakkauspahvi. Todella hienoa muovittomuudessa on toisaalta se, että kaikki karkit, keksit ja muu epäterveellinen on kelmutettu niin tehokkaasti, ettei tarvitse edes kuvitella ostavansa.

Jo tässä kohtaa kuukautta pystyy tekemään karkean, johtopäätöksen, että mitä vähemmän tuotteessa on pakkausmateriaalia ja muovia, sitä terveellisempi se on.

maanantai 5. tammikuuta 2015

"Korviketta"

Valitin kun teetä ei saa kuin muovitetuissa paketeissa, joten päätin tehdä itse inkivääri-sitruuna uutetta. Tuoreet aineet kuivuriin ja kuivana palasiksi. Katsotaan taas mitä tulee, inkiväärit oli ainakin miehekkään kokoisia ja helppoja kuoria.

Ruoaksi tuli tehtyä sosekeittoa joulusta ylijääneistä vihanneksista. Lanttua, punajuurta, porkkanaa kurpitsaa ja sipuli sekä hyvin keitettyjä punaisia linssejä. Kaveriksi pakastimesta kanttarelleja ja munakas äiten kanojen munista.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Mitäpä ruoaksi?

Vaikka erilaiset kuvien postaukset ruoasta ovatkin ärsyttäviä, niin ehkä näin blogimielessä on mielenkiintoisempaa, kirjoittaa kuvitettuna, vaikkei liitetty kuvamateriaali mitään taidetta olekaan: korkeintaan kulinaarista.

Tein ruoaksi reilun satsin salaattia ja se oli hyvää. Itseasiassa on mielenkiintoista kokkauksen näkökulmasta elää muovittomassa keittiössä, kun joutuu miettimään uusia yhdistelmiä ja käyttötapoja vihanneksille ja vanhoille tutuille ruoka-aineille. Myös hedelmiä tulee tungettua uusiin paikkoihin, kun niitä saa helposti irtokilotavarana.

Salaatti on kaalipohjainen ja siinä on kastikkeena soijaa. Maustoin vihreät ainekset, (kaali, sipuli, fenkolo, selleri) soijalla ja annoin marinoitua muutaman minuutin, kun paistoin munat ja keitin myskikurpitsan. Tuloksena perinteinen kaalisalaatti paistetulla kananmunalla, granaattiomenalla, pavuilla ja Dijon-sinapilla maustetulla kurpitsalla.

Suosittelen paistetun kanamunan ja suolakurkun kokeilemista salaatissa: toimii. Kananmunan voi vielä helposti maustaa oman maun mukaan niin saa eroa luotua silläkin.

Huomenna pitää varmaan keksiä jotain muuta, kuin uusi salaatti, ihan vaihteen vuoksi,

lauantai 3. tammikuuta 2015

Täydennys


Kävin Punnitse ja Säästässä täydentämässä kuivatavaravarastoja. Jopa siellä puolet tuotteista on osittain muoviin pakattu. Onneksi valikoimasta löytyy irtotavarana kahvi, tee ja pavut.

Kipaisin myös kaupassa nappaamassa muutamia perusjuttuja erityisesti multaisia irto-porkkanoita, kun niitä vielä saa. Totesin samalla, jos elää muovittomasti talvella, joutuu suunnittelemaan ostokset vähän pidemmälle, kun iso osa vihanneksista on raakoja kaupassa eikä valinnanvapautta ole niin paljoa. S-Marketissa ei esimerkiksi ole terttutomaatteja, toisin kuin Lidlissä, mutta Lidlissä taas ei ole paperipusseja vihanneksille.

Pitäisi varmaan ommella jostain vanhoista valoverhoista uudelleenkäytettäviä vihannespusseja...

Oli myös mielenkiintoista kierrellä kaupassa, kun suurin osa hyllyväleistä on sellaisia, mihin ei tarvitse mennä ollenkaan. Aikaisemmin kävin ruokakaupassa ehkä kuudella eri hyllyllä, mutta nyt siellä ei ole oikeastaan kuin kaksi paikkaa missä on "sallittuja" tuotteita: tuorevihannekset ja säilykeosasto. Säilykkeissäkin kismittää, kun purkit on niin pieniä, ettei niille ole kauheasti käyttökohteita, onneksi on venäläiset suolakurkut, joiden purkista lähtee helposti etiketti irti pesussa ja purkki on täydellisen kokoinen kaikken säilömiseen tai eväsrasiaksi. Ja koska purkki on lasia voi ruoan tunkea sinne vaikka kuumana ja se alipaineistuu oikein kätevästi, kun ruoka jäähtyy, joten se säilyykin vielä erittäin hyvin.

Tänään tuli myös vietyä taas täysi roskapussi ulos. Saas nähdä koska seuravan kerran.




perjantai 2. tammikuuta 2015

Alku


Roskis on vielä täynnä muovia ja muuta turhaa pakkausjätettä joulun jäljiltä, vaikken onneksi lahjoja saanutkaan. Korkeareunaiset jäykät liha- ja jäätelöpakkaukset täyttävät roskapussin nopeasti varsinkin, kun kyseisiä tuotteita, kuten monia muitakaan, ei saa muunlaisessa paketissa.

Kyrsii...

Nyt alkaa muoviton tammikuu.

Tavoitteena toki vähentää roskaa enemmänkin, mutta kokeillaan ensin tammikuu empiirisenä testinä.

Suunnittelin toteutusta jo joulukuun alussa, mutta päättelin, että joulukuussa hommasta ei tule mitään, kun on kulutusjuhlakuukausi. Etukäteen oli jo tiedossa, että muutamissa tuotteissa ei muovia oikeen voi välttää, mutta ehkäpä niissäkin voi koittaa tehdä mahdollisimman vähämuovisia valintoja.

Yllätyksiä tuli toki heti, eilen krapuloissani tajusin, että kissanruokaa ei saa missään muussa, kuin muovipaketissa. Ja hygieniatuotteet tuppaavat olemaan muovipullossa. Toisaalta kulutan niitä niin vähän, että syksyllä ostetut aineet kestänevät tammikuun yli helposti. Molempia voisi tehdä itsekin, mutta taitaa hinta nousta vähän turhan korkeaksi, eikä se ihan vaivatontakaan ole. Hairahduin teeosastolle etsimään lohdutusta, mutta eipä sielläkään ollut kuin pari irtoteteelaatua, joita oisi kehdannut muovittomuuden puitteissa ottaa, eikä kumpikaan oikein houkutellut. Pitänee mennä PS:ään.

Tammikuu on toisaalta yllättävän helppo kuukausi aloittaa muoviton elämä. Kaupoissa on paljon syksyn juureksia ja kaalia, jota on kärrätty vihanneosastot täyteen joululaatikoita varten ja isot kaalit ja lantut ei tarvitse mitään turhia pussejakaan vaan ne voi nakata suoraan koriin.
Kalevan Prisman muoviton vihannesvalikoima
Myös vihannesosasto on aika masentava muovittomuuden näkökulmasta. Lähes kaikki on pakattu yksittäin muoviin tai kilon pusseihin ja ne harvat asiat, jotka eivät ole, ovat pääasiassa kalliinpia kuin valmiiksia pakatut toverinsa. Juustosta, tai maitotuotteista yleensäkään, taitaa olla turha unelmoida. Onneksi on kaali, pavut ja kauden vihannekset (lantut).