Paradigm shift?

Mietin viimeisessä tammikuuhun liittyvässä kirjoituksessani jo hieman ekotehokkuutta ja tuotteiden elinkaarta, kun törmäsin MIPS-lukuihin, jotka kuvaavat materiaalin ja energiankäyttöä tuotteen elinkaaren aikana ja suhteuttavat ne sen tarjoamaan "palveluun". Eli karkeasti, esimerkiksi uusiokäytettävä lasipullo, joka vain pestään voi palvella usean kerran, mutta muovipullo, joka rouhitaan palvelee vain kerran. Lasipullon valmistaminen vaatii enemmän materiaalia ja energiaa, mutta se myös kestää useamman käyttökerran, toisaalta taas sen kuljettaminen kokonaisena vaatii enemmän tilaa ja se myös painaa enemmän. Muovipullon valmistaminen ja kuljettaminen on edullisempaa, mutta se joudutaan tekemään aina uudestaan, mikä kuluttaa lopulta enemmän vettä ja energiaa.

Nyt ajatuksena onkin siis pohtia kulutustarvike- ja erityisesti elintarvikkevalintoja energiatehokkuuden ja ekologisuuden pohjalta. Mietin esimerkiksi kaupassa Suomalaisten ja Espanjalaisten tomaattien ekologisuutta. Helposti tulee ajateltua, että kotimainen on hyvä ja ekologinen valinta, mutta miksi se sitten on tuplahintainen? Joku perustahan sille Espanjalaisen tomaatinkin hinnalle on, vaikka se tulee kaukaa niin se on silti puolet halvempi.

Talvella suomessa tomaatin viljely vaatii lömpöä ja valoa, jotka on tuotettava keinotekoisesti ja se on lienee merkittävin tekijä tomaatin hinnassa talvella. Espanjassa on suhteellisen lämmin ja valoisaa talvellakin, joten ei tarvita niin merkittävästi lisäenergiaa ja sekin saadaan aurinkopaneelilla, eikä tarvita polttovoimaloita. Suomalaisen talvitomaatin hiilipäästöt ovatkin 5-10 kertaa suuremmat, mutta toisaalta tuotanto on monin muin tavoin kestävämpää.

Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla on asiaa hieman valottava taulukko yleisempien elintarvikkeiden MIPS-luvuista, mutta ikävä kyllä tuossa ei kovin montaa tuotetta ole, mitä itse kaupasta ostan, joten pitää tutkia asiaa vielä tarkemmin.

Suomen luonnonsuojeluliiton yleisten elintarvikkeiden taulukko

Huomioita pakkausmateriaalien ympäristö- ja terveyshaitoista

Kaverini toi edellisen kirjoituksen jälkeen esille asian, että minkälaisia ympäristöhaittoja erilaiset pakkausmateriaalit aiheuttavat, mitä itsekin mietin aikaisemmin, joten päätin tehdä nopean katsauksen asiaan. 

Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla on MIPS-laskelmia tuotteiden energiankulutuksesta elinkaarensa aikana. 

Ihan yleisestiottaen mielenkiintoinen taulukko on elintarvikkeiden laskelma. Sen perustella hyvin ymmärtää, miksi maatalous ja erityisesti viljat nostivat ihmisen asemaansa, maan herraksi. Kaljaa ja leipää naamariin ja maailma pelastuu, kunhan ei hae sitä voita leipänsä päälle. Mutta aika no brainer on, että kasvisruokavalio on ekologinen, jos ei syö vaan muoviin pakattua kurkkua. Suomalaisten rakastamat kurkku ja tomaatti ovat, ikävä kyllä, kasvislistan huonossa päässä ja luultavasti on se säkkisalaattikin. Taulukoissa abioottinen sarake tarkoittaa pääasiassa uusiutumattomia luonnonvaroja ja bioottinen orgaanisia, uusiutuvia luonnonvaroja.

Mutta se mistä olin itse erityisesti kiinnostunut oli pakkausmateriaalien jalanjälki ja niinkuin muistelinkin, niin alumiini on se epäekologinen vaihtoehto. Alumiiniset elintarvike pakkaukset ovat pääasiassa uusioalumiinia, minkä pakkauksen muotoon saamiseen vaaditaan paljon energiaa.

Erilaisten nestepakkausten MIPS-tiedot löytyvät sivulta: 

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/tuotanto-ja-kulutus/mips/mips-lukuja/pakkaukset

Pakkaussivun kahdesta viimeisestä taulukosta näkee aika nopeasti pahvipaketin eron peltipurkkiin ja muovin eron alumiiniin. Myönnettävä on, että muovi on se energiatehokkain vaihtoehto lähes aina. Eli kun syötte kaljaa ja juotte leipää, niin ostatte lasipulloja korissa ja leivän muovipussissa. Eikä mitään tölkkilaatikoita.

Allaolevasta linkistä löytyy muuten ne pakkausmateriaalien numerojen merkitykset. 

https://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5116.pdf

Viimeisessä taulukossa on kartonkiyhdistelmäpakkausten numerot. Tuo numerohan on siinä kierrätyskolmimerkin keskellä. As in:

Muovien materiaalimerkinnät

Mutta energiatehokkuus ja pakkustapojen vertailu ei ole kaikki kaikessa, miksi tavaraa yleensäkään täytyy pakata, eikö sitä tuotetta voi vaan myydä irrallaan? Ja muoviin liittyy muitakin ongelmia.

Muovien epäillyt terveyshaitat

Vilkaisin pikaisesti, että mitä tietoa muovien terveyshaitoista löytyy. Tuolta voi lukea lisää: http://ecologycenter.org/factsheets/adverse-health-effects-of-plastics/ ihan fiksua dataa minusta, Osa on toki epäilyjä ja iso osa liittyy muovien palamiseen tai liittyy ei elintarvikekäyttöön tarkoitettuihin muoveihin.

Yleisesti ongelma on, että muovit ovat edelleen hyvin uusi materiaali ja niille altistumisen terveyshaitoista ei ole vielä luotettavia pitkäaikaistutkimusten tuloksia, mutta kuten sanotaan "absense of evidence is not evidence of absense", eli en itse halua niitä ehdoin tahdoin käyttää. Enivei, teflon-pannut nakkasin jo aikaa sitten roskiin. 

A) koska se pinnote on muovia ja 

B) koska ne on aivan perseestä muutenkin. 

Teräskasarit ja -kattilat sekä valurautapaistinpannut on aika pitkälti ikuisia, alumiinisia teflonpannuja saa ostaa useemman vuodessa, kun se pinnoite katoaa ruuan mukana suuhun vaikka kuinka hyvänä koittaa pitää. Kunnon pannussa voi myös käyttää teräksisiä työkaluja, jolloin ruoanlaitto on muutenkin mukavampaa, kun se rimpula muovilasta ei nakkaa hapankaalia lattialle.Jokatapauksessa...

Ruokapakkauksien muoveista:

• PET:iä, tuttu palautuspulloista (ja tuorekelmusta), on epäilty karsinogeeniseksi.
• Polykarbonaatin Bisphenoli A on liitetty syöpiin, immuniteetin heikkenemiseen, puberteetin aikaistumiseen ja moniin elintasosairauksiin. Korrelaatio ei ole sama kuin syy, mutta vältän silti.
• Polystyreeni, eli styroksi, eli kebabbiloota: imeytyy ruokaan ja varastoituu rasvakudoksiin. Tavaran kanssa työtätekevillä on havaittu kasvanutta imusolmukesyövän riskiä.

Sivulla mainitaan myös PVC (aiheutta syöpää ja sikiövaurioita) tuorekelmun materiaalina, mutta se taitaa olla onneksi vanhaa tietoa ainakin Suomen kohdalla, mutta kannattaa kyllä vähän katsella, mitä kirjainyhdistelmiä siellä paketeissa, on kun hyllyltä koittaa sitä halvinta löytää. 

Sivulla on ennen taulukkoa fiksu lista, miten muovialtistustaan voi vähentää. Se vaatii aika paljon tiettyjen tuotteiden vaihtamista ja tiettyjen esineiden kuljettamista mukanaan. Esimerkiksi, teräksinen tai lasinen juomapullo kannattaa olla mukana, niin ei tarvitse vesipulloja ostaa ja ruokaa ei kannattaisi säilöä, eikä varsinkaan lämmittää muoviastiassa.

Lista suosituksia pahimpien muovien välttämiseksi.

Seuraavaksi voisikin varmaan blogailla muovien korvikkeista. Esimerkiksi lasi ja metalliastioiden ekologinen jalanjälki pienenee aika merkittävästi, kun niitä ei tarvitse välttämättä kierrättää, vaan ne voi itse käyttää uudelleen. Ja teräksisen juomapullon käyttö jättää monta muovipulloa kaupan hyllylle.

Loppuun vielä todella informatiivinen ja tyylikäs nettisivu, joka tuli vastaan pahvipakkauksia tutkiessa:

http://aaltopahvi.fi/aaltopahvi/kasikirja/

Lisää tälläistä Suomalaiset!

Sori, kun ei o kuveja värillisistä mössöistä vaan tämmöstä harmaata taulukkomassaa.

Loppu

Blogiteksti on vähän pidempi tällä kertaa, kun ei tuossa viimeisellä viikolla oikeen jaksanut kirjoitella muilta kiireiltä. Osa huomioista on jo viime viikonlopulta, mutta niihinkin tuli vahvistuksia viikolla.

Tammikuu on nyt virallisesti ohi ja onnistui hyvin muovitta. Ei edes ollut vaikeaa, paitsi henkisesti. Loppua kohti vastenmielisyys päivittäistavarakaupan tarjontaa kohti kasvoi aika paljon. Eikä oikein tiennyt-

Itkeäkkö vaiko nauraa?

Tammikuun viimeisellä viikolla bongasin Prismasta mahtavan uutuuden. Itse en ainaan ollut vielä törmännyt kyseiseen tuotteeseen tai huomioinut sitä mitenkään. 50g pussi paloiteltua paprikaa ja jopa 80g sipulia! Noh, ainakin hinta on kohdallaan, pussin hinta on nimittäin 1,45€, Eli paprikan tapauksessa 29€ kilo. Sipuli on sentään huokeat 18,39€ kilo...

Halpaa kuin, joku ei halpa asia...

Juuri tälläiset älyttömyydet ajaa ihmisiä itsemurhiin tai siis, muovittomien kuukausien viettämiseen ja jatkossakin mokoman huuhaan boikotoimiseen.

Näiden hintojen rinnalla se kuuluisa hunajakin jo kalpenee.

S-Markettikin jo tarjoili suojakaasusalaatteja kohtuulliseen, alle kolmen euron, hintaan. Syytä on tuo salaatti pakatakin hyvin, kun noita kaasutäytteisiäpusseja mahtuu rekalliseen se viisi. Alkaa männyt kellastumaan, kun nuo on vihdoin saatu kauppaan.
Ja pisteenä i:n päällä rakas Valiomme. Ajattelin, että josko ostaisin AB-piimää, kun on vatsa käyttäytynyt vähän kummallisesti ja Valion AB on helkutin hyvää. Mutta maitohyllyssä odotti tämä.

Koska maailmassa ei ole tarpeeksi roskaa ja uusavottomillekin pitää antaa mahdollisuus tehdä sitä lisää.

En sit ostanut Valiota, vaan jotain Arlan kuraa muistaakseni. Ei ollut oikean makuista se. Kuinka kädettömiä ihmiset nykyään ovat? Eikö enää saada normaaleja tölkkejä auki? Onhan se liima toisinaan hieman tiukassa ollut, mutta esim. sakset on keksitty jo ennen maitopurkkia.

Aattelin ensin, että tuo muovikorkitus on jokin testi, mutta kyllä se näytti jokaisessa valion tötsässä olevan, kun kaupassa tarkemmin asiaa tutkin. Noh sielähän ovat. Kai se itse pitää tuokin tehdä. Toinen maitoon liittyvän hampaita kiristänyt asia oli, että Ahlmannin maitoja oli kymmenittäin puoleen hintaan myynnissä, mutta ne ovat muovipulloissa. Siellähän ovat nekin.

Ruokaa

Avokado-spirulina -töhnää, sekä kurpitsaviipaleita.

Positiivisiakin huomioita tuli kaupassa tehtyä. Tutustuin elintarvikekartonkipakkausten kierrätysmerkintöihin, Joissakin paketeissa kerrotaan selvästi pakkauksen kierrätystyyppi eli mistä se on valmistettu. Onnekseni huomasin, että kookosmaito on pakattu kartonkiin, joka on pinnoitettu alumiinilla eikä muovilla, Myönnetään, että aika laiha lohtu, mutta eipähänä ole muovia. Osa maitotölkeistä näyttää myös olevan pinnoittamattomia. En niistä vielä kierrätysmerkintöjä löytänyt, mutta pitää tutkia tarkemmin asiaa.

Myös spirulinajauhe saapui vihdoin postissa, perjantaina, niinkuin kuvissa olevista vihreistä mössöistä voi päätellä.

Jatkossa

Munakasta linssejä mung-iduilla, säilykkeitä ja töhnää.

Jatkan kokeilua edelleen ja kirjoittelen blogiposteja varmaan jatkossakin. Voi olla, että eriytän ruokajutut eri blogiin tai ainakin omiksi kirjoituksikseen. Tavoitteena olisi koota enemmänkin tietoa muovittomista vaihtoehdoista.ja kirjailla niitä tänne ylös.

Jenkkilässähän on esimerkiksi nettikauppoja missä, on nimenomaan muovittomia tuotteita. Suomesta on tullut vastaan vain muutamia kirjoituksia aiheesta ja joku oli, muutama vuosi takaperin, kokeillut muovitonta kuukautta myös. Artikkeli löytynee hakusanalla "muoviton" aika helposti.

Siirryn nyt hetkeksi taka-alalle alkueliöakvaarion hankkimista.

Ja kaikille vielä tiedoksi:

Kierrättäkäähän muovinne, jotka sitä ostatte.
http://www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/pjoy/muovipakkaukset

Ituja

Muutamaan päivään ei ole ollut tarvetta päivitellä blogia, kun ei ole erityisempää tapahtunut. Tuoreet kasvikset on riittoisia, kun ostaa tarpeeksi valikoimaa ja erityisesti juureksia. Pavutkin paisuvat moninkertaisiksi liottaessa ja keittäessä, joten nekin riittävät pitkään. Varsinkin jos niitä idättää.

Maanantai-iltana tein idätysastioita lasipurkeista. Vasaralla ja piikillä sopivia reikiä kanteen ja astiakaappiin kansi alaspäin valumaan. Tänään tuli syötyä ensimmäiset mung-pavun idut wokissa ja sinimailaset olivat jo eilen illalla paisuneet purkin täyteen.

Puoliväli

Blogia aloittaessani kirjoitin, kuinka vein täyden roskapussin ulos joulun jäljiltä (3. tammikuuta). Nyt on roskis täynnä, eli kaksi viikkoa kesti täyttää kaupan muovikassi roskalla. Muovia siellä näyttää olevan lähinnä, joten hyvin sitä on kaapeista löytynyt vielä. Varustelekakin oli tunkenut jotain pakkaustäytemuovia kenkätilaukseen, tuntuu aika turhalta, kun paketin sisältö on sodan kestävää tekstiiliä ja nahkaa, joka tuskin hajoaa pienestä ravistelusta.

Viimeisen kahden ja puolen viikon aikana olen joutunut muuttamaan ruokavaliotani aika paljon, mutta se on myös muotoutunut ihan itsestäänkin hyvin mielenkiintoisella tavalla. Söin paljon kasviksia aikaisemminkin, mutta nyt on tullut pari viikkoa syötyä niitä lähes pelkästään. Kotona tehty ruoka on täysin ovo-vegaanista, kun muutakaan ei oikeen muovitta saa. Onneksi sentään kananmunat on vain pahvirasiassa. Tänäänkin oli aivan tolkuttoman hyvä munakas aamupalana: Neljä munaa, tomaatti ja eilisen kaalipaistoksen jämät päälle.

Ruoan koostumuksen muuttuessa on myös ruokailutottumukset muuttuneet aika paljon. Huomaan, että pärjään paljon paremmin kahdella aterialla päivässä, eikä illalla tule enään niin nälkä kuin aikaisemmin, mikä johtunee merkittävästi lisääntyneestä rasvan määrästä. 

Kiloklubin laskelma lounaasta ja päivällisestä.

Sama laskelma esitettynä grammoina.

Tein laskelman kiloklubin avulla tyypillisestä lounaasta ja päivällisestä, joita olen syönyt pari viikkoa ja tuo energiajakauma vaikuttaa kyllä oikein hyvältä, varsinkin kun vertaa sitä kesällä merkattuun päivään (alla). Proteiiniakaan ei puutu tässä tapauksessa, mutta tuo onkin aika täydellisesti onnistunut päivittäienn ruokavalio, jos siitä vähentäisi munia tai papuja yhtään niin tulisi heti onglemia, siksi olisi hyvä olla jotain muutakin proteiinin lähdettä saatavilla.

Aikaisempi ruokavalio.

Molemmat yhteenvedot on arkipäivältä, jolloin töissä on ollut omat eväät mukana. 

Hienona puolena muovittomassa ruokavaliossa on, että vaikka tavaraa joutuu kantamaan aika paljon kaupasta, kun melkein kaikki on tuoretta, niin se myös säilyy hyvin, kun se on juureksia, eikä mitään hötösalaattia. Ruokaa saa syödä myös määrällisesti paljon, joten ei jää nälkä. Käytännössä aina, on kaksi paistinpannua ja kattila porisemassa, kun keittelee pavut, paistelee munat ja yhdessä astiassa tulee jotain vihannessettiä.

Eväät levällä

Proteiinia, ainkin jossain määrin.

Aloin todella selvittäämään vaihtoehtoja proteiinin lisäämiseksi ruokavalioon. Aika helpostihan sitä nykyään saa lihasta ja kaikennäköisistä tuotteistetuista maitoteollisuuden jäteaineista, mutta muovittonna en voi niitä syödä.

Lihaa saisi palvelutiskistä tai ihan lihakaupasta, joita Tampereellakin on useampi, mutta eihän se nyt voi ainoa vaihtoehto olla. Lihan kanssa ongelma on myös säilyvyys, jos sitä haluaa ostaa enemmän kuin yhden aterian tarpeisiin, sanotaan vaikka koko viikoksi tai kahdeksi. Liha on myös kalliimpaa tiskistä, mutta toisaalta monet valmiiksi pakatut lihan on aika huonolatuisia, jonka panin merkille vasta, kun olin hetken lihaa syömättä. PS:stä saa siemeniä, missä on aika paljon proteiinia, mutta niissä on myös paljon rasvaa. Hyvää rasvaa toki, mutta siementen kokonaisenergia on niin suuri, että pelkän proteiinin saamiseen nekin ovat huno vaihtoehto.

Maitotuotteet tosiaan ovat aivan mahdottomia saada muovittomina, jos ei lasketa itse maitoa, jota nyt ainakin Tampereella saa vaikka peltiämpärillä haettua Ahlmannilta ja onhan maito muutekin pahviin pakattu kaupassa, osa purkeista taitaa olla, jopa aika kevyesti pinnoitettuja, mutta pinnoitettuja kuitenkin. Toisaalta en aiemminkaan juuri käyttänyt maitotuotteita, muuta kuin herkuttelutarkoituksessa, joten en niitä kaipaa, eikä ne ehkä paras tapa proteiiniaan hankkia ole, vaikka helppo onkin.

Turvauduin taas Finelin, 'Eniten ja vähiten haun' apuun, mikä kertoi mielenkiintoista tietoa:

Viisi proteiinirikkainta elintarviketta, jotka on finelin kantaan kirjattu.

Ei näy lihaa tai maitotuotteita ensimmäisen kymmenen joukossa, erinäisiä proteiinijauheita ja teollisuuden raaka-aineita kyllä riittää. Listassa on eräs hyvin mielenkiintoinen ruoka-aine, itseasiassa seitsemäntenä listassa olevan soijarouheen lisäksi ainoa luonnollinen ruoka-aine kymmen parhaan joukossa.

Spirulina-levä

Aloin tutkimaan, että mitä kamaa spirulina on. Chlorella on tutumpi, kun hipsterit vetää sitä ravintolisänä/superfoodina ja noria saa merkein joka kaupasta sushin ympärille. Hieman tosin naureskelin chlorellan syöjiä, kun ne vetelee sitä kapseleina ja luulevat, että kahdella grammalla päivässä on jotain merkitystä. 

Norin ansiosta en pidät levän syömistä mitenkään erikoisena, joten aloin hakemaan, että saisiko spirulinaa jostakin vähän isommissa erissä, kuin 125 tabletin purkeissa (hintaan 50€/prk, koska superfood ja hipsterit). Saa sitä, E-Baysta ja Amazonista - ylläri. Kilon säkki on tulossa. Varmaan on muovia, mutta tässä kohtaa ei oikein ollut vaihtoehtoja, mutta ratkaisu tähänkin on jo suunnittelun alla.

Levähän tunnetusti on kasvi ja kasvit kasvaa, jos ne saa valoa. On olemassa aika montakin valmista kittiä spirulina-levän kasvattamiseksi kotona ikkunalla, eikä itsekään kasvatusaltaan rakentaminen kovin kummosta ole. Rakennustarvikkeet saa eläinkaupasta: Tarvitaan vain akvaario, ilmapumppu ja lämmitin. Vesikasvatuksessa ongelma on usein ravinteet, mutta spirulinan kasvatukseen saa valmiita ravinneseoksia, jos haluaa. Toisaalta, chilien kasvatuksesta olen oppinut, että aika hyvin se korsi mittaa ottaa ja kukkiakin tekee, vaikka olisikin vain pienessä turvepaakussa kivivillakuution sisässä vesipöntön päällä. Eli siis suunnitelmissa uuden huonekasvin hankkiminen. 

Siis avaruusruokaa kasvatukseen. Seuraavaksi varmaan etanafarmi... Toistaiseksi chilien mullasta toisinaan heräilevät  harsosääsket on ainoa hyönteisproteiini asunnossa, mutta ei niistä oikein ruoaksi asti riitä.

Lisää papuja ja kookosta

PS pelastaa, Jeesus ei.

Poikkesin luennolta tullessa taas Punnitse ja Säästässä. Nappasin testiin taas uuden papulajikkeen Adukin ja valkoisia voipapuja muutaman sata grammaa myös. 

Härskin pinkki linssin ja punajuuren aiheuttama vaahto

Menin hakemaan kookoshiutaletta, että voisi tehdä keksejä, mutta nyt kävi taas näin. Kookoshiutaleen kaveriksi tarttui kaakaonibsejä, eli suomeksi kait rouhittua kaakaopapua ja hieman kiinanruusua ja minttua teeaineiksi. Samalla keissasin K-Kaupan tarjonnan, jonka vihannesosastolla oli yllättävän monta tuotetta muovitta, mutta ei mitenkään liikaa. Kesäkurpitsa ja bataatti tarttui lopulta mukaan. 

Ruoaksi tuli askarreltua aika pitkälti taas kasvista:

• lanttu-punajuuri-kurpitsa-linssi -sotkua dijon-sinapilla ja purjolla maustettuna
• kesäkurpitsa-porkkana-kaali -paistosta soijalla ja valkosipulilla maustettuna, päälle hieman pellavansiemenrouhetta
• tomaatti-paprika -munakasta pikkulettupannulla 

Valmis setti, paistos ja munakas.

Toimii, mutta pitää keksiä lisää jotain proteiinipitoista ruokavalioon. Soijakaan ei oikein ole hyvä vaihtoehto, vaikka eipä sitä tunnu saavankaan kuin muovipussissa - paitsi ehkä PS:stä.

Noh, rasvaa ei ainakaan puutu, kun vihannekset paistaa oliiviöljyllä, munakkaan kookosöljyllä ja päälle tekee kookoskaakaopapurouhekeksejä kookosöljyllä ja maapähkinävoilla.

Uskoisin, että ruokavalioni olisi aika täydellinen, jos yhdistäisin aikaisemman ja muovittoman. Aikaisemmin ongelmana oli syödä tarpeeksi rasvaa, kun sitä ei oikein saanut tungettua tarpeeksi ruokaan ja nyt ongelmana on proteiini. Pitää varmaan käydä ihan lihakaupassa tai -tiskillä, vaikka vähän ärsyttääkin se pinnoitettu paperi mitä pitää kääriä miljoona kerrosta sen yhden leikkeleen ympärille. Pitää varmaan hakea omalla ämpärillä lihakaupasta. 

"Saisiks mä sen sian suoraan tähän kattilaan?"