Kaverini toi edellisen kirjoituksen jälkeen esille asian, että minkälaisia ympäristöhaittoja erilaiset pakkausmateriaalit aiheuttavat, mitä itsekin mietin aikaisemmin, joten päätin tehdä nopean katsauksen asiaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla on
MIPS-laskelmia tuotteiden energiankulutuksesta elinkaarensa aikana.
Ihan yleisestiottaen mielenkiintoinen taulukko on
elintarvikkeiden laskelma. Sen perustella hyvin ymmärtää, miksi maatalous ja erityisesti viljat nostivat ihmisen asemaansa, maan herraksi. Kaljaa ja leipää naamariin ja maailma pelastuu, kunhan ei hae sitä voita leipänsä päälle. Mutta aika no brainer on, että kasvisruokavalio on ekologinen, jos ei syö vaan muoviin pakattua kurkkua. Suomalaisten rakastamat kurkku ja tomaatti ovat, ikävä kyllä, kasvislistan huonossa päässä ja luultavasti on se säkkisalaattikin. Taulukoissa abioottinen sarake tarkoittaa pääasiassa uusiutumattomia luonnonvaroja ja bioottinen orgaanisia, uusiutuvia luonnonvaroja.
Mutta se mistä olin itse erityisesti kiinnostunut oli pakkausmateriaalien jalanjälki ja niinkuin muistelinkin, niin alumiini on se epäekologinen vaihtoehto. Alumiiniset elintarvike pakkaukset ovat pääasiassa uusioalumiinia, minkä pakkauksen muotoon saamiseen vaaditaan paljon energiaa.
Erilaisten nestepakkausten MIPS-tiedot löytyvät sivulta:
Pakkaussivun kahdesta viimeisestä taulukosta näkee aika nopeasti pahvipaketin eron peltipurkkiin ja muovin eron alumiiniin. Myönnettävä on, että muovi on se energiatehokkain vaihtoehto lähes aina. Eli kun syötte kaljaa ja juotte leipää, niin ostatte lasipulloja korissa ja leivän muovipussissa. Eikä mitään tölkkilaatikoita.
Allaolevasta linkistä löytyy muuten ne pakkausmateriaalien numerojen merkitykset.
Viimeisessä taulukossa on kartonkiyhdistelmäpakkausten numerot. Tuo numerohan on siinä kierrätyskolmimerkin keskellä. As in:
 |
| Muovien materiaalimerkinnät |
Mutta energiatehokkuus ja pakkustapojen vertailu ei ole kaikki kaikessa, miksi tavaraa yleensäkään täytyy pakata, eikö sitä tuotetta voi vaan myydä irrallaan? Ja muoviin liittyy muitakin ongelmia.
Muovien epäillyt terveyshaitat
Yleisesti ongelma on, että muovit ovat edelleen hyvin uusi materiaali ja niille altistumisen terveyshaitoista ei ole vielä luotettavia pitkäaikaistutkimusten tuloksia, mutta kuten sanotaan "absense of evidence is not evidence of absense", eli en itse halua niitä ehdoin tahdoin käyttää. Enivei, teflon-pannut nakkasin jo aikaa sitten roskiin.
A) koska se pinnote on muovia ja
B) koska ne on aivan perseestä muutenkin.
Teräskasarit ja -kattilat sekä valurautapaistinpannut on aika pitkälti ikuisia, alumiinisia teflonpannuja saa ostaa useemman vuodessa, kun se pinnoite katoaa ruuan mukana suuhun vaikka kuinka hyvänä koittaa pitää. Kunnon pannussa voi myös käyttää teräksisiä työkaluja, jolloin ruoanlaitto on muutenkin mukavampaa, kun se rimpula muovilasta ei nakkaa hapankaalia lattialle.Jokatapauksessa...
Ruokapakkauksien muoveista:
- PET:iä, tuttu palautuspulloista (ja tuorekelmusta), on epäilty karsinogeeniseksi.
- Polykarbonaatin Bisphenoli A on liitetty syöpiin, immuniteetin heikkenemiseen, puberteetin aikaistumiseen ja moniin elintasosairauksiin. Korrelaatio ei ole sama kuin syy, mutta vältän silti.
- Polystyreeni, eli styroksi, eli kebabbiloota: imeytyy ruokaan ja varastoituu rasvakudoksiin. Tavaran kanssa työtätekevillä on havaittu kasvanutta imusolmukesyövän riskiä.
Sivulla mainitaan myös PVC (aiheutta syöpää ja sikiövaurioita) tuorekelmun materiaalina, mutta se taitaa olla onneksi vanhaa tietoa ainakin Suomen kohdalla, mutta kannattaa kyllä vähän katsella, mitä kirjainyhdistelmiä siellä paketeissa, on kun hyllyltä koittaa sitä halvinta löytää.
Sivulla on ennen taulukkoa fiksu lista, miten muovialtistustaan voi vähentää. Se vaatii aika paljon tiettyjen tuotteiden vaihtamista ja tiettyjen esineiden kuljettamista mukanaan. Esimerkiksi, teräksinen tai lasinen juomapullo kannattaa olla mukana, niin ei tarvitse vesipulloja ostaa ja ruokaa ei kannattaisi säilöä, eikä varsinkaan lämmittää muoviastiassa.
 |
| Lista suosituksia pahimpien muovien välttämiseksi. |
Seuraavaksi voisikin varmaan blogailla muovien korvikkeista. Esimerkiksi lasi ja metalliastioiden ekologinen jalanjälki pienenee aika merkittävästi, kun niitä ei tarvitse välttämättä kierrättää, vaan ne voi itse käyttää uudelleen. Ja teräksisen juomapullon käyttö jättää monta muovipulloa kaupan hyllylle.
Loppuun vielä todella informatiivinen ja tyylikäs nettisivu, joka tuli vastaan pahvipakkauksia tutkiessa:
Lisää tälläistä Suomalaiset!
Sori, kun ei o kuveja värillisistä mössöistä vaan tämmöstä harmaata taulukkomassaa.
